No jo on aikoihin eletty!

 Nyt kyllä kirjastotäti joutui hymyilemään ikenet tervassa. Sattui nimittäin iltavuorossa niin, että kun olin pienellä pakollisella tauolla, tietänette mitä tarkoitan, niin eikös joku hyväkäs hakannut välioveen. Minkäs teet! kyllä minun oli asiani hoidettava loppuun saakka ennen kuin menin salin puolelle. Muistin sentään katsoa ettei helma jäänyt housun vyötärölle, vaikka vähän oli muka kiirekin. Siellä sitten mieshenkilö kuikuili, että ei täällä ole ketään, johon minä, että ei ole kuin minä ja jos minä olen tauolla ei ole ketään. Siihen herra tuhahti että onpas hyvin järjestetty! No, meillähän on lainausautomaatit, joten hätä ei ole kummoinenkaan, paisti kun täällä kyseisellä henkilöllä oli maksuja niin paljon ettei saanut lainattua ennen kuin maksoi ne. Heh! Sain sentään t....lta rahat pois. Kaikenlaista!

Palvelukulttuuria

 Hmm....  Eräänä iltana olin hakemassa hyllyvarausta, ja aikaa ehkä kului tovi enemmän kuin vain ottaessani kirjan hyllystä, kas kun se mokoma ei ollut omalla paikallaan ja joudun takalisto pystyssä köykkimään alahyllyllä jonkin aikaa. Kuulin jotain pientä ääntä, mutta jatkoin etsintääni, kun en hoksannut, että ääni on kohdistetty minulle, sitten kuului eineen kovemmin, että "anteeksi" ja nousin ylös, jolloin asiakas totesi minulle, että palvelukultturimme taso kirjastossa laskenut. Ihmettelin, että mihin perustuen?  Asiakas vastasi, että no niinkuin nyt minäkin, kun en ole ollenkaan ystävällinen niin kuin aiemmin ja hän on saman huomannut muissakin (kuvaili työtovereitani).  Vastasin, että olin hakemassa hyllyvarausta, joita meidän pitää hakea koko ajan ja pahoittelin hänen saamaansa kuvaa, joka saattaa johtua siitäkin, että meillä on uusi ohjelma, joka ei toimi kunnolla ja henkilökuntaa liian vähän kun lomakausikin on alkanut.

Ehkä hän ymmärsi, ehkä ei, mutta tämmöistä kirjastoissa nykyään on kun ei aikaa enää ole siihen entisaikojen hyvään asiakaspalveluun, sikäli kun sillä tarkoitetaan sitä, että  ehtii vähän seurustellakin ja vaihtaa kuulumisia tiskillä. 

Käytöstapojen puute

Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun odotin bussia katoksessa ja viereeni penkille lösähti nuorimies, siis ei se lösähtäminen pahoittanut, vaan se, että tupakkia alkoi tuo poikarukka röyhyyttämään! Eikö lie ollut ymmärrystä, lukutaitoa, vai vaan pelkästään käytöstapojen opetuksen puutosta (mitkä lie kotiolot siististä ulko-olemukseta huolimatta?), sillä katoksessa on tarra, jolla tuota huonoa tapaa kehotetaan harrastamaan jossain loitommalla ottaen huomioon kanssaihmiset (MAINIO TARRA). Opetetaanko alakoulussa nykyaikana lukutaitoa?
Bussi tuli ja aioin astua autoon, vaan eikös tuo sama huonotapainen koltiainen yrittänyt kiilata sinne ohitseni miltei varpaille astuen?! Mikä helkutin kiire siinä sitten ykskask tuli, eikö se syöpäkääryle enää maistunutkaan.
Onnistuin estämään mokoman etuilijan ja nousin bussiin ensin, mutta perässäni tulleet vanhemmatkaan naisihmiset eivät hänen rynnimistään onnistuneet välttämään.
Joitakin pysäkkejä myöhemmin bussiin nousi joukko maahanmuttajia ja nuoreho blondi. Muu väki odotti kohteliaasti, että vanhempi rouva pääsee bussiin ensin, vaan mitäpä teki blondi? No, koska vanhan rouvan meno oli hitaanlaista, ohitti tämän todella törkeästi. HÄPEÄ sinä aivoton naikkonen! Alan olla siinä vakaumuksessa, että hiusten väristä voi päätellä henkilön aivotoiminnan määrän ja laadun.

Lehdet ahterin alla

Lehden viimeisin numero ei ole hyllyssä. Asiakas tulee tiskille kysymään, että eikö x-lehden viimeinen numero ole vielä tullut, oli jo myynnissä kaupassa? Vastaan, että kun lehdet tulevat tuomme ne kyllä hyllyyn kunhan olemme rekisteröineet ne saapuneiksi. Kyllä ne lehdet sieltä hyllystä löytyvät jos ovat tulleet! Sinne ne heti kiikutetaan kunhan on saatu kirjattua saapuneiksi tiedostoon. Eräs asiakas käy harvasepäivä kysymässä lehteä, jonka toimituksessa on jotain ongelmia, eikä se ole tullut kirjastoon muutamaan kuukauteen, mutta kun tulee, niin siellä hyllyssä se sitten on. Sieltä voi tarkistaa. Luullaanko tosiaan, että uudet lehdet ovat kirjastotädin ahterin alla!?

Tyhjä tiski

Hei! Siis, tervehdin kirjastoon tulevaa asiakasta, mutta tämä mokoma menee sille toiselle tiskille, jolla ei ole  virkailijaa! Kysyy siltä pöydältä sitten: "mahtoiko minulle jääädä jotain lainoja vielä palauttamatta?" .....  No haloo! Kannattaa ehkä tulla sille tiskille, jolla on virkailija, sillä emme mekään mitään meedioita ole, vaan tarvisemme päätteen, jolta näemme tilanteen palautusten jälkeen.
Itse menen kyllä esim. kaupassa aina kassalle, jolla on myyjä paikalla. Olisihan aika hölmöä seistä kassalla jonottamassa kun ei ole mitään tietoa siitä koska se avataan.
Avaamme päätteen henkilökohtaisilla tunnuksillamme, joten palvelupisteen vaihtaminen ei käy ihan sormia napsauttamalla. Kärsin ko. päivänä lisäksi kipeästä jalasta, joten en mielelläni ottanut yhtään ylimääräistä askelta  ja onhan se hoksnokan käyttö joka taapauksessa sallittua,  asiakkaallekin.

Oven takana

Jos on noita aiemmin mainitsemiani ovenrykijöitä, niin sitten löytyy myös toista ääripäätä, jotka seisovat kiltisti oven takana kun se ei aukene, vaikka suoraan edessä lukee aukioloajat ja niiden puitteissa ovi toki aukeaa joko kahvasta tai painamalla avauspainiketta.
Siellä sitä sitten pällistellään kummastuneen ja ärtyneen näköisinä kun asiakaspalvelutiskillä palvellaan muita asiakkaita ja toiset eivät pääse edes sisälle!
Semmoinen se on maailma: epäoikeudenmukainen.

Kirjastotäti on vihainen

Kirjasto on mukava paikka, jota kaikki voivat käyttää ilman kustannuksia, mutta jotain rajaa sentään, kiitos!
Vaikka lukusaliin tulee kaksi kappaletta samaa lehteä, ei tarkoitus ole, että sinä onneton pitkäkyntinen viet sen toisen. Kyllä ne molemmat on tarkoitettu kaikkien lukijoidemme yhteiseen käyttöön. Koe huonoa omaatuntoa!
Eikä niitä lehtiä muutenkaan tarvitse kähmiä, sillä ne saa lukea siellä lukusalissa ihan ilmaiseksi ja jos joku artikkeli on niin tuiki tärkeä, että se pitää saada kotiarkistoon niin sen voi kopioida kirjastossa.
Ja ristikot!  Kirjastoon lehtiin EI RATKOTA ristikoita, sillä nekin on tarkoitettu kaikille lukijoille. Ristikosta voi ottaa kopion ja sen sitten ratkoa ihan vaikka MUSTEKYNÄLLÄ ja niin väärin kuin vain osaa. Häpeä sinä kirjaston lehtien ristikoiden turmelija!